Psykologinen turvallisuus on ilmapiirin tai ympäristön tila, jossa yksilöt tuntevat voivansa ilmaista itseään vapaasti ilman pelkoa nöyryytyksestä, rankaisusta tai sosiaalisista seurauksista. Se viittaa siihen, että ihmiset kokevat työympäristön sellaiseksi, että he voivat ottaa riskejä, ilmaista mielipiteensä, kysyä kysymyksiä ja jakaa ideoitaan ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Psykologinen turvallisuus on tärkeä tekijä tuottavassa ja innovatiivisessa organisaatiokulttuurissa.
Olen havainnut, että pystyn tunnistamaan nopeasti onko tapaamassani organisaatiossa menestymisen edellytykset. Tapaamalla satoja yrityksiä, menestyneitä ja vähemmän menestyneitä, on syntynyt jokin vaisto johon tunnistaminen perustuu.
Aloin pohtimaan, mistä menestymisen mahdollisuudet voi tunnistaa? Ja jos niitä voi tunnistaa, voiko niitä myös kehittää? Tulin johtopäätökseen, että menestyvässä organisaatiossa vallitsee psykologinen turvallisuus. Psykologinen turvallisuus ei synny itsestään, sitä pitää rakentaa, vaalia ja johtaa.
Psykologinen turvallisuus on keskeinen tekijä organisaatioiden menestyksessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että organisaatioissa, joissa vallitsee psykologinen turvallisuus, työntekijät ovat motivoituneempia, sitoutuneempia ja tuottavampia. Lisäksi innovaatiokyky paranee, kun ihmiset voivat ilmaista luovia ajatuksiaan pelkäämättä kielteisiä seurauksia.
Mistä tunnistaa psykologisesti turvallisen organisaation?
- Organisaatio huokuu luottamusta
- Yrityksessä on ilmapiiri, jossa työntekijät voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että heidän näkemyksiään arvostetaan.
- Organisaatiossa debatin sijaan dialogista vuorovaikutusta
- Psykologinen turvallisuus edellyttää avointa ja rehellistä vuorovaikutusta. Onkin tunnistettavissa, että yrityksessä käydään dialogia. Sen sijaan, että pyritään debatin avulla löytämään voittaja tai oikeassa olija, dialogin avulla pyritään löytämään paras mahdollinen lopputulos. Välittämättä siitä, kuka asian ilmaisee. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät voivat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan ilman pelkoa.
- Psykologisesti turvallisessa organisaatiossa osallistutaan laajasti
- Psykologisesti turvallisessa ympäristössä työntekijät voivat osallistua päätöksentekoon ja organisaation toiminnan kehittämiseen. Osallistuminen ei ole pakotettua ja päälleliimattua, vaan osa yrityksen toimintatapaa.
- Organisaatiossa siedetään haavoittuvuutta ja virheitä
- Psykologinen turvallisuus mahdollistaa sen, että ihmiset voivat olla haavoittuvia ja myöntää virheensä ilman pelkoa rankaisusta. Se mahdollistaa riskien ottamista ja liikkumista omien kyvykkyyksien rajamailla. Näin ollen psykologisesti turvallisissa organisaatioissa pystytään toimimaan huomattavasti korkeammalla suorituskyvyllä kuin turvattomassa.
- Innovaatiot kukoistavat turvallisessa ympäristössä
- Turvallisessa ympäristössä ihmiset ovat rohkeampia jakamaan uusia ideoitaan ja kokeilemaan innovatiivisia lähestymistapoja. Turvallisessa ympäristössä ei tule teilatuksi hulluimmistakaan ideoista eikä epäonnistumisista.
- Psykologinen turvallisuus parantaa oppimista ja kehittymistä
- Psykologinen turvallisuus edistää jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, sillä ihmiset uskaltavat ottaa riskejä oppiakseen uusia asioita. Positiivisen ajattelun on tutkittu edistävän merkittävästi ihmisten oppimista.
Millainen johtaminen sitten edesauttaa psykologista turvallisuutta?
Johtaminen, joka edesauttaa psykologista turvallisuutta, korostaa avoimuutta, vuorovaikutusta, ja työntekijöiden osallistamista. Tässä on muutamia piirteitä ja käytäntöjä, jotka voivat tukea psykologista turvallisuutta:
- Luottamuksen rakentaminen:
- Johtajan on oltava luotettava ja johdonmukainen. Hän voi rakentaa luottamusta osoittamalla avoimuutta, pitämällä lupauksensa ja kohtelemalla kaikkia työntekijöitä oikeudenmukaisesti.
- Avoimuus ja selkeys:
- Johtajan tulisi jakaa informaatiota organisaation tavoitteista, päätöksistä ja suunnitelmista avoimesti. Selkeä viestintä auttaa vähentämään epävarmuutta ja rakentamaan turvallisuuden tunnetta.
- Kunnioitus ja arvostus:
- Johtajan tulee osoittaa kunnioitusta ja arvostusta kaikkia työntekijöitä kohtaan. Tämä sisältää kiinnostuksen osoittamisen heidän näkemyksiään kohtaan ja myönteisen palautteen antamisen.
- Haavoittuvuuden sietäminen:
- Johtajan on näytettävä esimerkkiä sietämällä omia virheitään ja haavoittuvuuttaan. Tämä luo ilmapiirin, jossa muutkin voivat tuntea olonsa turvalliseksi olla avoimia omista virheistään.
- Kuunteleminen:
- Hyvä johtaja kuuntelee aktiivisesti työntekijöitä. Tämä ei ainoastaan auta ymmärtämään heidän näkemyksiään, mutta myös osoittaa, että heidän äänensä on arvokas.
- Osallistaminen päätöksentekoon:
- Työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon antaa heille tunnetta vaikuttamisesta ja lisää psykologista turvallisuutta. Johtajan tulisi kuulla työntekijöiden näkemyksiä ja ottaa ne huomioon päätöksenteossa.
- Koulutus ja kehittäminen:
- Johtajan tulee tukea työntekijöiden jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Tämä voi sisältää koulutusmahdollisuuksien tarjoamista ja kannustamista uusien taitojen oppimiseen.
- Konfliktien hallinta:
- Konfliktit ovat osa organisaatioiden arkea. Hyvä johtaja käsittelee konflikteja rakentavasti ja auttaa ratkaisemaan niitä siten, että työntekijöiden tunteet ja näkemykset otetaan huomioon.
- Myönteinen palaute:
- Johtajan tulee antaa säännöllisesti myönteistä palautetta työntekijöille. Tämä vahvistaa hyviä käytäntöjä ja lisää tunnetta onnistumisesta.
Yllä mainitut käytännöt auttavat luomaan turvallisen ja tukevan työympäristön, jossa työntekijät voivat ilmaista itseään vapaasti ja tuntea olonsa arvostetuiksi. Tällainen johtaminen luo pohjan psykologiselle turvallisuudelle, mikä puolestaan edistää organisaation tehokkuutta, innovaatiota ja työntekijöiden hyvinvointia.
Miten työntekijät voivat edesauttaa psykologisen turvallisuuden vahvistumista?
Työntekijät voivat aktiivisesti osallistua psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen organisaatiossa. Seuraavassa on muutamia tapoja, joilla työntekijät voivat edesauttaa psykologisen turvallisuuden lisääntymistä:
- Avoimuus:
- Ole avoin omista ideoistasi ja mielipiteistäsi. Älä pelkää ilmaista ajatuksiasi ja jakaa näkemyksiäsi tiimisi kanssa.
- Kunnioitus:
- Kunnioita muiden näkemyksiä ja kokemuksia. Vältä negatiivista käytöstä ja kiinnitä huomiota siihen, miten kommunikoit muiden kanssa.
- Kuunteleminen:
- Kuuntele muita tarkkaavaisesti ja pyri ymmärtämään heidän näkemyksensä. Osoita kiinnostusta toisten ajatuksia kohtaan.
- Rakentava palaute:
- Anna rakentavaa palautetta tiimikavereillesi. Ole kannustava ja tarjoa myös kehitysehdotuksia positiivisessa hengessä.
- Vahvuuksien korostaminen:
- Korosta ja arvosta muiden vahvuuksia. Positiivinen ilmapiiri syntyy, kun ihmiset tuntevat olevansa arvostettuja omista vahvuuksistaan.
- Haavoittuvuuden näyttäminen:
- Älä pelkää olla haavoittuva ja myöntää virheitäsi. Tämä luo ilmapiiri, jossa muutkin uskaltavat olla avoimia omista heikkouksistaan.
- Osallistuminen päätöksentekoon:
- Osallistu aktiivisesti tiimin päätöksentekoon. Anna panoksesi ja ole valmis ottamaan vastuuta.
- Konfliktien hallinta:
- Käsittele konflikteja rakentavasti. Ole avoin keskusteluille ja pyri löytämään ratkaisuja yhdessä muiden kanssa.
- Positiivinen ilmapiiri:
- Edistä positiivista ilmapiiriä työympäristössäsi. Pidä huolta siitä, että ilmapiiri on kannustava ja tukeva.
- Jatkuvan oppimisen tukeminen:
- Ole valmis oppimaan uutta ja tue muiden jatkuvaa oppimista. Jaa tietoa ja auta muita kehittymään.
- Myönteinen palaute:
- Anna myönteistä palautetta työtovereillesi. Kiitä ja arvosta hyviä suorituksia, mikä vahvistaa positiivista ilmapiiriä.
Yhteisöllinen vastuu psykologisesta turvallisuudesta auttaa luomaan organisaatioon avoimen, luovan ja tukevan ympäristön, jossa jokainen voi menestyä. Jokainen työntekijä voi omalta osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin ja edesauttaa psykologisen turvallisuuden vahvistumista.
Mikä on teidän organisaation turvallisuuden taso? Vallitseeko ilmapiiri, joka mahdollistaa jokaisen yksilön kukoistuksen ja organisaation menestyksen ?
Coaching ja työnohjaus ovat tutkitusti toimivia menetelmiä organisaation psykologisen turvallisuuden vahvistamiseen.
