Työnohjaus paremman työkyvyn turvaajana

Työnohjaus on yksilöllinen ja luottamuksellinen tukiprosessi, jonka avulla voit reflektoida omaa toimintaasi, löytää uusia näkökulmia ja kasvattaa itsetuntemustasi. Ammattitaitoinen työnohjaajamme auttaa sinua tunnistamaan vahvuutesi ja kehityskohteesi sekä ohjaa sinua kohti ratkaisukeskeisiä ajattelumalleja.

Oletko etsimässä tapoja kehittyä ammatillisesti, parantaa työssäsuoriutumistasi ja vahvistaa johtajuustaitojasi? Meidän työnohjauspalvelumme on suunniteltu juuri sinua varten.

Miten hyödyt työnohjauspalvelustamme?

1. Henkilökohtainen tuki: Jokainen työnohjausistunto keskittyy sinun tarpeisiisi. Työnohjaajamme kuuntelee ja auttaa sinua löytämään omat voimavarasi ja kehitysmahdollisuutesi.
2. Käytännön työkalut: Työnohjauksessa saat konkreettisia työkaluja, joita voit soveltaa arjen tilanteissa. Nämä työkalut auttavat sinua selviytymään haastavista tilanteista ja kehittymään johtotehtävässäsi.
3. Itsetuntemus: Työnohjaus auttaa sinua ymmärtämään omia vahvuuksiasi, heikkouksiasi ja toimintatapojasi. Tämä syventävä itsetuntemus auttaa sinua kehittymään tehokkaammaksi johtajaksi.
4. Vuorovaikutustaidot: Työnohjaus voi parantaa vuorovaikutus- ja viestintätaitojasi. Opit paremmin ymmärtämään tiimisi tarpeita ja rakentamaan vahvempia työsuhteita.
5. Pitkäkestoinen kasvu: Työnohjaus ei ole vain lyhyen tähtäimen ratkaisu, vaan se auttaa sinua rakentamaan kestävää kasvua ja kehitystä urallasi.

Olisiko nyt oikea aika investoida itseesi ja johtajuustaitojesi kehittämiseen? Ota yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten voimme räätälöidä työnohjauspalvelumme juuri sinun tarpeitasi vastaavaksi. Työnohjauksen lisäksi valikoimassamme on Business Coaching – palvelu.

Työnohjauksemme käyttäteoriat ovat dialogisuus, voimavarakeskeisyys, ratkaisukeskeisyys, reflektiivisyys ja narratiivisuus. Työnohjauksessa toteutamme työnohjauksen eettisiä periaatteita.

Mitkä ovat työnohjauksen tavoitteet?

Työnohjauksen tavoitteet voivat vaihdella hieman organisaation ja yksilön tarpeiden mukaan, mutta yleisesti ottaen työnohjauksella pyritään saavuttamaan seuraavia päämääriä:

1. Ammatillinen kehittyminen: Työnohjaus auttaa työntekijöitä kehittämään ammatillista osaamistaan ja taitojaan. Se voi kattaa esimerkiksi uusien työmenetelmien, viestintätaitojen, johtamistaitojen tai muun ammatillisen osaamisen kehittämisen.
2. Itsetuntemuksen lisääminen: Työnohjaus edistää yksilöiden itsetuntemusta, auttaen heitä tunnistamaan omat vahvuutensa, heikkoutensa, arvonsa ja asenteensa. Tämä voi parantaa itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin.
3. Työssä jaksaminen ja stressinhallinta: Työnohjaus tarjoaa tilaisuuden käsitellä työhön liittyviä stressitekijöitä ja kehittää tehokkaita stressinhallintakeinoja. Tavoitteena on parantaa työssä jaksamista ja työhyvinvointia.
4. Vuorovaikutustaitojen parantaminen: Työnohjaus voi keskittyä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen, mikä on tärkeää tiimityössä ja kommunikaatiossa kollegoiden kanssa. Tavoitteena on edistää avointa ja tehokasta viestintää.
5. Ratkaisukeskeinen ajattelu: Työnohjauksessa pyritään kehittämään ratkaisukeskeistä ajattelua, jossa keskitytään löytämään heikkouksien sijasta vahvuuksia ja vahvistamaan niitä. Tämä voi auttaa työntekijöitä löytämään luovia ja tehokkaita tapoja käsitellä haasteita ja auttaa näkemään työelämässä pareemin mahdollisuuksia.
6. Työyhteisön toimivuus: Työnohjaus voi parantaa työyhteisön toimivuutta ja vuorovaikutusta. Se auttaa luomaan avoimen ja tukevan ilmapiirin, jossa työntekijät voivat tuntea olonsa turvalliseksi jakaa ajatuksiaan ja ideoitaan.
7. Eettiset kysymykset: Työnohjauksessa voidaan käsitellä eettisiä kysymyksiä ja auttaa työntekijöitä navigoimaan eettisesti haastavissa tilanteissa. Tämä voi liittyä esimerkiksi asiakassuhteisiin, päätöksentekoon tai työpaikan arvoihin.
8. Organisaation tavoitteiden tukeminen: Työnohjauksella pyritään myös tukemaan organisaation tavoitteita ja varmistamaan, että työntekijät voivat tehokkaasti edistää näitä tavoitteita omassa työssään.

Yhteenvetona työnohjauksen tavoitteena on tukea yksilöiden ja organisaation kehittymistä ja hyvinvointia työssä. Työnohjauksen tavoitteena on lisätä ihmisten toimijuuden tuntoa.

Millainen työnohjauksen prosessi on?

Työnohjausprosessi koostuu useista vaiheista, ja sen tarkka muoto voi vaihdella riippuen organisaatiosta, työnohjaajan tyylistä ja osallistujien tarpeista. Kuitenkin yleensä työnohjausprosessi noudattaa seuraavia vaiheita:

1. Tarpeiden määrittely ja tavoitteiden asettaminen:
   • Ensimmäinen vaihe on yleensä tarpeiden selvittäminen, jossa määritellään, miksi työnohjausta tarvitaan ja mitkä ovat osallistujien tavoitteet. Tämä voi tapahtua yksilöhaastattelujen tai ryhmäkeskustelujen kautta.
2. Sopimuksen tekeminen:
   • Osapuolet, eli työnohjaaja ja työntekijät, sopivat yhteistyöstä. Tämä sisältää usein aikataulut, osallistujien odotukset, tavoitteet ja mahdolliset käytännön asiat.
3. Arviointi ja analyysi:
   • Työnohjausprosessin alkuvaiheessa saattaa olla arviointi, jossa analysoidaan työntekijöiden vahvuuksia, kehitystarpeita ja mahdollisia haasteita. Tämä auttaa suunnittelemaan kohdennettuja ohjaus- ja kehittämistoimia.
4. Työnohjaustilaisuudet:
   • Usein työnohjaus toteutuu säännöllisinä tilaisuuksina, joissa työnohjaaja ja osallistujat tapaavat. Tämä voi olla yksilö- tai ryhmätyönohjausta. Tilaisuudet voivat keskittyä esimerkiksi työntekijöiden kokemuksiin, ratkaisujen etsimiseen haasteisiin, vuorovaikutustaitojen kehittämiseen tai muuhun sovittuun aiheeseen.
5. Reflektointi ja itsearviointi:
   • Työntekijät kannustetaan reflektoimaan omaa työskentelyään, tunnistamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan sekä arvioimaan omaa kehittymistään.
6. Tavoitteiden seuranta ja arviointi:
   • Työnohjausprosessin aikana asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Tarvittaessa tavoitteita voidaan päivittää ja muuttaa prosessin edetessä.
7. Loppuarviointi ja jatkosuunnitelma:
   • Työnohjausprosessin päättyessä tehdään loppuarviointi, jossa tarkastellaan saavutettuja tuloksia ja arvioidaan prosessin vaikutuksia. Samalla voidaan suunnitella jatkotoimenpiteitä ja mahdollisia jatkosuunnitelmia.

On tärkeää huomata, että työnohjausprosessi on jatkuvaa ja vuorovaikutteista. Se tarjoaa turvallisen tilan avoimelle keskustelulle ja oppimiselle, ja sen avulla voidaan edistää yksilöiden ammatillista kasvua ja hyvinvointia työssä.

Voimavarakeskeisen työnohjauksen teoreettista taustaa

Usein kysytään, mitä eroa on voimavarakeskeisellä ja ratkaisukeskeisellä työnohjauksella. Teoreettinen tausta molemmissa on hyvin samankaltainen, mutta voimavarakeskeisessä työnohjauksessa ratkaisukeskeisyys on yksi osa voimavarakeskeisyyttä.

Alla on kuvattu voimavarakeskeisen työnohjauksen teoreettista viitekehystä. Voimavarakeskeinen työnohjaus korostaa dialogista ihmiskäsitystä, sosiaalista konstruktionismia, reflektiivisyyttä, narratiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Voimavarakeskeisen työnohjauksen tavoitteena on löytää uusia näkökulmia tarkastelun kohteena olevasta teemasta ja lisätä ohjattavan oman toimijuuden vahvistumista.

Mitä voimavarakeskeisyys tarkoittaa työnohjauksessa?

Voimavarakeskeinen työnohjaus on lähestymistapa, joka korostaa yksilön vahvuuksia, resursseja ja mahdollisuuksia työssä ja elämässä. Tämä lähestymistapa keskittyy positiivisiin näkökulmiin ja pyrkii auttamaan yksilöitä löytämään omat voimavaransa ja ratkaisut haasteisiin.

Voimavarakeskeinen työnohjaus tarjoaa seuraavia etuja:

1. Positiivinen fokus: Lähestymistavan keskiössä on yksilön vahvuuksien ja mahdollisuuksien korostaminen. Tämä auttaa työntekijöitä näkemään tilanteet positiivisemmasta näkökulmasta.
2. Itsetuntemus: Voimavarakeskeinen työnohjaus auttaa yksilöitä ymmärtämään omia vahvuuksiaan ja resurssejaan paremmin. Tämä lisää itsetuntemusta ja luottamusta omiin kykyihin.
3. Ratkaisukeskeisyys: Lähestymistapa kannustaa etsimään ratkaisuja ja keinoja haasteiden voittamiseksi. Se auttaa työntekijöitä näkemään vaihtoehtoisia tapoja käsitellä ongelmia.
4. Motivaatio: Kun yksilöt tunnistavat omat vahvuutensa ja näkevät, miten ne voivat auttaa heitä saavuttamaan tavoitteitaan, se lisää heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan.
5. Kasvu ja kehitys: Voimavarakeskeinen työnohjaus auttaa yksilöitä kasvamaan ja kehittymään ammatillisesti sekä henkilökohtaisesti. Se voi auttaa heitä saavuttamaan uusia taitoja ja vahvuuksia.

Jos etsit työnohjausmuotoa, joka keskittyy positiiviseen kehitykseen ja vahvuuksien korostamiseen, voimavarakeskeinen työnohjaus voi olla erinomainen vaihtoehto. Se voi auttaa sinua löytämään uusia tapoja lähestyä haasteita ja saavuttaa menestystä työssäsi.

Mitä on työnohjauksen ratkaisukeskeisyys?

Ratkaisukeskeinen työnohjaus on lähestymistapa, joka keskittyy ratkaisujen löytämiseen ja positiivisten muutosten aikaansaamiseen. Tämä työnohjaustyyli perustuu ajatukseen siitä, että yksilöllä ja tiimillä on jo olemassa voimavaroja ja taitoja, jotka voivat auttaa heitä selviytymään haasteista ja saavuttamaan tavoitteitaan.

Ratkaisukeskeisen ajattelun mukaan muutos pohjautuu niihin asioihin, jotka nähdään mahdollisina ja toimivina.

Ratkaisukeskeisessä työnohjauksessa:

1. Keskitään tulevaisuuteen: Sen sijaan, että pohdittaisiin ongelmien juurisyitä tai menneitä virheitä, keskitytään tulevaisuuteen ja siihen, miten voidaan edetä eteenpäin ja saavuttaa haluttuja tuloksia.
2. Positiivinen ajattelu: Lähestymistapa korostaa positiivisia näkökulmia ja voimavaroja. Se auttaa yksilöitä ja tiimejä tunnistamaan ne tekijät, jotka ovat toimineet hyvin ja voivat auttaa tulevaisuuden onnistumisissa.
3. Tavoitteiden asettaminen: Ratkaisukeskeinen työnohjaus auttaa yksilöitä ja tiimejä asettamaan selkeitä tavoitteita ja määrittelemään, mitä halutaan saavuttaa. Tämä auttaa keskittymään toivottuihin tuloksiin.
4. Yhteistyö: Työnohjaaja toimii yhteistyössä yksilön tai tiimin kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän auttaa kysymysten kautta löytämään omat ratkaisut ja suunnitelmat.
5. Resurssien korostaminen: Ratkaisukeskeinen työnohjaus auttaa tunnistamaan olemassa olevia resursseja ja taitoja, joita voidaan hyödyntää ongelmien ratkaisemiseksi.

Tämä lähestymistapa voi auttaa työntekijöitä ja tiimejä näkemään, että heillä on kykyä vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja saavuttaa tavoitteitaan. Se voi edistää positiivista ilmapiiriä ja kannustaa jatkuvaa kehitystä.

Työnohjauksen dialoginen lähestymistapa parantaa vuorovaikutusta

Dialoginen lähestymistapa työnohjauksessa korostaa avoimen keskustelun ja vuorovaikutuksen merkitystä. Tämä lähestymistapa perustuu ajatukseen siitä, että oppiminen ja kehittyminen tapahtuvat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Dialoginen työnohjaus pyrkii luomaan tilan, jossa työntekijät voivat jakaa ajatuksiaan, ideoitaan ja kokemuksiaan avoimesti.

Dialogisen ihmiskäsityksen mukaisesti muutos edellyttää dialogia sekä toisen ihmisen aktiivista kuuntelemista ja myötäelämistä.

Dialogisessa lähestymistavassa:

1. Keskustelu on avain: Tärkein elementti on avoin ja luottamuksellinen keskustelu. Työnohjaaja toimii keskustelun fasilitaattorina ja auttaa työntekijöitä ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan.
2. Moniäänisyys: Dialoginen työnohjaus kannustaa erilaisten näkökulmien ja kokemusten jakamiseen. Tavoitteena on luoda moniääninen keskusteluympäristö, jossa erilaiset ajatukset voivat rikastuttaa oppimiskokemusta.
3. Kysymykset ja kuuntelu: Työnohjaaja käyttää kysymyksiä stimuloidakseen syvempää pohdintaa ja tarkempaa itsetuntemusta. Kuunteleminen on olennainen osa dialogista lähestymistapaa, jotta voidaan ymmärtää toisten näkökulmia ja tarpeita.
4. Reflektio: Dialoginen työnohjaus kannustaa työntekijöitä reflektoimaan omia ajatuksiaan ja toimintaansa. Tämä auttaa heitä ymmärtämään paremmin omia reaktioitaan ja päätöksiään.
5. Yhteisöllisyys: Dialoginen työnohjaus luo yhteisöllisen ilmapiirin, jossa osallistujat voivat oppia toisiltaan ja tukea toistensa kehittymistä.

Tämä lähestymistapa sopii erityisesti työympäristöihin, joissa halutaan edistää avointa viestintää, vuorovaikutusta ja oppimista yhdessä. Dialoginen työnohjaus auttaa luomaan syvempää ymmärrystä ja lisää reflektiivisiä taitoja, mikä voi edistää tehokkaampaa johtamista ja tiimityötä.

Narratiivisuus auttaa tunnistamaan omia uskomuksia ja merkityksiä

Narratiivinen lähestymistapa työnohjauksessa keskittyy yksilöiden ja tiimien tarinoiden merkitykseen ja vaikutukseen. Tämä lähestymistapa perustuu ajatukseen siitä, että ihmiset jäsentävät maailmaa ja kokemuksiaan tarinoiden avulla. Narratiivinen työnohjaus auttaa työntekijöitä tarkastelemaan omia tarinoitaan ja luomaan uusia näkökulmia omiin kokemuksiinsa.

Narratiivisen ajattelun mukaan muutos syntyy rakentavampien tarinoiden ja uskomusten avulla.

Narratiivisessa lähestymistavassa:

1. Tarina-ajattelu: Työnohjaaja auttaa yksilöitä ja tiimejä tunnistamaan omia tarinoitaan, jotka voivat vaikuttaa heidän ajatteluunsa ja toimintaansa. Näiden tarinoiden ymmärtäminen auttaa käsittelemään haasteita ja tekemään parempia päätöksiä.
2. Reflektio ja merkityksellisyys: Narratiivinen työnohjaus kannustaa syvempään reflektioon omista kokemuksista ja siitä, mitä merkityksiä ne voivat kantaa. Tämä auttaa ymmärtämään omia arvoja, tavoitteita ja motivaatioita.
3. Uusien tarinoiden luominen: Työnohjaaja auttaa työntekijöitä luomaan uusia tarinoita ja näkökulmia, jotka voivat tukea positiivista kehitystä ja muutosta. Tämä voi auttaa muuttamaan negatiivisia uskomuksia ja luomaan uusia mahdollisuuksia.
4. Empowerment: Narratiivinen lähestymistapa voi auttaa yksilöitä tuntemaan olonsa vahvemmaksi ja itseohjautuvammaksi. Kun ihmiset ymmärtävät, että he voivat muokata omia tarinoitaan, se voi lisätä heidän tunnettaan kontrollista ja vaikuttamisesta.
5. Yhteisen tarinankerronnan voima: Narratiivinen työnohjaus voi edistää tiimin yhteenkuuluvuutta luomalla yhteistä tarinankerrontaa ja ymmärrystä. Tiimi voi tunnistaa yhteisiä tavoitteita ja vahvuuksia tarinoiden kautta.

Tämä lähestymistapa sopii erityisesti ihmisille, jotka arvostavat tarinoiden voimaa ja haluavat ymmärtää paremmin omia kokemuksiaan ja niiden vaikutusta. Narratiivinen työnohjaus voi auttaa luomaan uusia näkökulmia, edistämään itsereflektiota ja vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

Reflektio auttaa oppimaan työnohjauksessa

Reflektiivinen lähestymistapa työnohjauksessa korostaa omien ajatusten, tunteiden, päätösten ja toiminnan syvempää tutkimista ja ymmärtämistä. Tämä lähestymistapa kannustaa yksilöitä ja tiimejä pysähtymään hetkeksi ja tarkastelemaan omia kokemuksiaan kriittisesti ja avoimesti.

Omaa ajattelua tutkimalla syntyy muutosvaihtoehtoja.

Reflektiivisessä lähestymistavassa:

1. Itsetutkiskelu: Työnohjaus tarjoaa tilaisuuden syvälliseen itsetutkiskeluun. Työntekijät ja tiimit voivat pohtia omia toimintamallejaan, reaktioitaan ja motiivejaan.
2. Kriittinen ajattelu: Reflektiivinen työnohjaus kannustaa kriittiseen ajatteluun omista valinnoista ja päätöksistä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin, miksi tietyt valinnat tehtiin ja miten ne voivat vaikuttaa.
3. Oppiminen kokemuksista: Työnohjaus auttaa oppimaan kokemuksista. Positiiviset ja negatiiviset kokemukset voivat tarjota arvokkaita oppitunteja ja mahdollisuuksia kasvuun.
4. Muutosmahdollisuudet: Reflektiivinen lähestymistapa auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia muutokseen ja kehittymiseen. Kun ymmärretään omia toimintamalleja paremmin, on helpompi tehdä tarvittavia muutoksia.
5. Avoimen keskustelun tuki: Työnohjaaja tarjoaa turvallisen tilan avoimelle keskustelulle ja ajatusten jakamiselle. Tämä voi auttaa purkamaan tunteita ja luomaan selkeyttä.

Reflektiivinen lähestymistapa sopii niille, jotka arvostavat syvällistä itsetutkiskelua ja haluavat oppia omista kokemuksistaan. Se voi auttaa lisäämään tietoisuutta omista vahvuuksista ja kehityskohteista sekä edistämään jatkuvaa oppimista ja kasvua.